Untitled Document

Toveripäivät 18. - 19.3.2017

Itä-Karjalan Kansanopiston perinteiset Toveripäivät järjestetään 18.–19.3.2017 teemana Karjalaisuus voimavarana, karjalaiset tavat ja perinteet.

Toveripäivät ovat osa Suomi 100 vuotta ohjelmaa.

Ilmoittautumiset 15.3. mennessä opiston toimistoon puh 015-57211
Osallistuminen ja kahvitarjoilut maksuttomia.
Majoitus 10 € ja ruokailut 10 €.

Tervetuloa muistelemaan opistoaikoja ja tutustumaan tämän päivän opistoon!

Toveripäivien tarkempi ohjelma



LÄHTÖAIKA: 23.45

Bussi lähtee Itä-Karjalan Kansanopiston pihalta Punkaharjun Valoniemestä neljännestä yli seitsemän aamulla.
On kesä, sää on hyvä. Matkan tarkoitus on käydä katsomassa, mitä äskettäin juhlavuottaan viettäneen opiston juurille Laatokan Karjalaan Impilahden Viipulanniemeen nyt kuuluu.
Nykyisen Itä-Karjalan Kansanopiston edeltäjä Impilahdella ei ollut ihan tavanomainen oppilaitos. Se oli omana aikanaan luultavasti Pohjoismaiden modernein kansansivistystyön keskus, ja ehkä näyttävinkin.
Yhden vuorokauden mittaisesta retkestä tulee matka nimiin, yhtä hyvin paikkojen kuin henkilöiden. Nimet ovat tärkeitä siksi, että aikanaan uljaasta opistosta ei ole jäljellä yhtään mitään. On työn takana löytää metsittyneestä niemestä viitteitä edes opiston perustuksista.

Impilahtea ei nimenä tunneta kovin hyvin talvisodan historiassa; sen monet seudut sitäkin paremmin. Koirinoja, Pitkäranta, Lemetti, Kitelä ja Petäjäsaari ovat osa Suomen talvisodan ankaraa maisemaa. Marssimatkan päässä on naapuripitäjän Kollaa.
Myös jatkosodan ratkaisutaistelut Laatokan pohjoispuolella käytiin suurin piirtein samoilla seuduilla, kuuloetäisyydellä Impilahden Viipulanniemestä. Mutta silloin komeaa opistorakennusta ei ollut enää olemassa.

Elias Simojoki, 1930-luvun oikeistoradikaali ja etenkin yläsavolaiseen nuorisoon vedonnut pappi ja poliitikko, kansanvillitsijä itse asiassa, tapasi matkansa pään talvisodassa tammikuun lopulla Impilahdella.
Kitelän ja Lemetin suurten mottitaistelujen kulkuun kuului venäläisten vaikea huoltoreitti jäitä pitkin lähellä Impilahden kirkonkylää.
Jäälle oli jäänyt taistelujen jäljiltä haavoittunut hevonen. Sen tuska kuullaan linjojen molemmin puolin. Aseet ovat valmiina, eikä uskaliasta miestä löydy.
Elias Simojoki tekee oman päätöksensä. Hän hiihtää keskellä kirkasta päivää vihollisasemien välissä olevalle jäälle, ottaa sukset jalastaan, lopettaa hevosen tuskat, panee sukset jalkaansa, ja lähtee hiihtämään omien rantaa kohti. Lyhyt konekiväärin sarja tulee vastarannalta. Palava pensas, julistaja, on kuollut.
Veikko Vionoja on tuttu nimi kuvataiteen harrastajille. Hän sai tuntuman elämän rajuun arkeen talvisodan Impilahdella. Hän kantoi sairaita ja sai ylennyksen alikersantiksi siksi, että pysyi hengissä sen kaiken keskellä. Siitä on olemassa oikea dokumentti.
Taisto Ahtola on kuvataiteen suomalaisia merkkinimiä hänkin, monella tavalla. Myös hän joutui tutustumaan sodan kovaan arkeen Impilahden talvessa. Monet tuntevat Taisto Ahtolan kuvataiteen puolelta, mutta voi olla, että useammat eteläsavolaiset, vanhemmat varsinkin, tunnistavat hänet paremmin JR 7:n komppanianpäällikkönä. Siiranmäki oli muutamaa vuotta myöhemmin yksi hänen elämänsä korkeakouluista.

Maaliskuun kahdennentoista päivän ilta vuonna 1940 oli Laatokan Karjalassa säätietojen mukaan tavanomainen. Olot muuten eivät sitä totisesti olleet.
Kitelän suuri motti oli purkautunut. Petäjäsaari sen yhtenä lukkona oli muserrettu hirveällä voimalla, ja nähtävissä oli jo mahdollisuus vihollisen etenemisestä jäitä pitkin Sortavalaan, Impilahden joukkojen selustaan. Opistosta oli pakko luopua.

On periaatteessa mahdollista, että Viipulanniemen opiston johtaja on voinut vaikuttaa sodan alusta pitkälle talveen sotasairaalana toimineen oppilaitoksen viimeisiin hetkiin.
Dokumenteista voi päätellä, että opiston johtaja ei ollut ihan tavanomaista tekoa, ei Impilahdella, eikä myöhemmissä vaiheissa, vuodesta 1940 lähtien, myöskään Punkaharjulla. Opisto oli ollut ja tuli olemaan hänelle intohimo ja elämäntehtävä. Viipulanniemen uljaan rakennuksen jättäminen viholliselle on varmasti tuntunut pahalta, ja voidaan ajatella, että hänellä on ehkä ollut halu ja mahdollisuuskin vaikuttaa opiston viimeisiin vaiheisiin.
Johtajalla oli tärkeä tehtävä Laatokan Karjalan hallinnossa talvisodan alla ja aikana. Painetuista lähteistä saatavilla olevien tietojen mukaan päätöksen opiston kohtalosta tekivät kuitenkin yksin sotilaat.
Kun pioneerit käyvät työhön, he eivät voi tietää, että rauha odottaa vain muutaman tunnin päässä. On helmikuun kahdestoista 1940 kello 23.45. Valtava räjähdys tärisyttää Laatokan rantaa muutaman kilometrin etäisyydellä Impilahden kirkolta. Viipulanniemen kansanopistoa ei enää ole.

Esko Suikkanen



Yhteiset muistot säilyvät opistolaisten mielissä halki elämän

Toveripäivät 20. – 21.3.2010

"Koti ja polku elämäänt"

Toveripäivät alkavat lauantaina 20.3. klo. 11 ja päättyvät sunnuntaina iltapäivällä.

Kaikki tervetulleita vieraaksemme!

Katso tästä Toveripäivien ohjelma

Lue lisää Toveriliiton uutisista >>

Itä-Karjalan Kansanopiston Toveriliitto r.y.

Vuosien 1906-07 opiskelijat perustivat sitoutumattoman Itä-Karjalan Kansanopiston Toveriliitto r.y:n yhdyssiteeksi opistossa opiskelleiden välille ylläpitämään opiskeluaikana syntynyttä ystävyyttä ja toveruutta.

Toveriliitto myönsi opintoapurahoja ja stipendejä opiston opiskelijoille tunnustukseksi ja jatko-opintoihin. Se oli erityisen tärkeää aikana, jolloin ei ollut valtion opintotukijärjestelmää. Toveriliitto jakaa edelleen stipendejä opiston opiskelijoille.

Kalevalan päivänä järjestetyt Toveripäivät kokosivat väkeä sankoin joukoin. Ajoittain järjestettiin myös kesätoveripäiviä. Uudet toveriliittolaiset saivat toveripäivillä rintamerkin, jonka takana luki "Herää ja herätä". Toveripäivillä järjestettiin mm. puhe-, lausunta-, laulu-, hiihto- ja piirakantekokilpailuja .

Toveripäivien perinne jatkuu ajankohtaisin teemoin

Nykyisin Toveripäivät järjestetään vuosittain maaliskuun kolmantena viikonloppuna. Toveripäivillä palataan uudestaan opistoaikaisiin muistoihin. Muut toveripäivien perinteet jatkuvat nykyaikaan sovellettuna

Tällä sivustolla on keskustelupalsta, jolla entiset opiskelijat voivat pitää yhteyttä toisiinsa sekä kertoa mielipiteitä ja kuulumisia internetin välityksellä.
Siirry Toveriliiton keskustelupalstalle klikkaamalla tästä!


Laatokka-lehti 7.4.1906: Viimeinen säe Matso Peen runosta Uusi kannel Karjalalle

Kohta kansanopistohon
nuoriso käy oppimaan
uuteen tiedon toimistohon
helmiänsä poimimaan.
Se on kannel Karjalalle
laulu koko maailmalle.

Itä-Karjalan Kansanopisto täyttäessä 60 vuotta.
Viesti Valoniemestä 1/1968 Viimeinen säe runosta Valoniemi


Kaikki tiedot ei mukana pysy,
ja taidot ruostua voivat,
mutta opistoaikojen äänet
kun muistoja mieleen toivat .
olet varmaan ymmärtänyt,
että elämän taitava käsi
teki täällä ehjemmäksi
itse ihmistä, sisintäsi.